Massamuisti

Massamuisti on tietokoneen kestomuisti. Se voi olla mekaanista, optista, sähkömagneettista tai puolijohdemuistia. Tavallisesti massamuistina toimii tietokoneen oheislaite, joka yleensä käsitetään kiintolevyksi. Viime aikoina massamuistina ovat yleistyneet puolijohteisiin perustuvat haihtumattomat muistit, joita käytetään mm. muistikorteissa.^[1] Tallennemuotojen määrä on suuri, koska jokaisen käyttötarkoitus on hieman erilainen.

Massamuistien tarkoitus on taltioida tietokoneen dataa sen hetkistä tai tulevaa käyttöä varten. Toisin kuin useimmat käytön aikaiset sähköiset muistit, massamuistit säilyttävät datan myös laitteen ollessa pois päältä. Tällä saavutetaan tietoteknisten laitteiden erinomainen uudelleenkäytettävyys. Dataa ei tarvitse joka kerta syöttää uudestaan tietokoneelle, kuten varhaisten keskustietokoneiden kanssa piti tehdä. Massamuistille voidaan taltioida niin käyttäjän tuottama data kuin myös tietokoneen tarvitsemat ohjelmat.

Massamuistille tallennettu data on binäärimuodossa eli se on koodattu ykkösiksi ja nolliksi. Data ei suoraan ole ihmisen ymmärrettävissä mutta tietotekniset laitteet ja niiden käyttöjärjestelmät sekä muut ohjelmat muuntavat sen ihmiselle järkevään muotoon, kuten dokumenteiksi, musiikiksi ja ohjelmiksi. Massamuistien toiminta ja datan taltiointi on käyttäjälle näkymätöntä ja massamuisteja hallinnoidaan pääasiassa tiedostojärjestelmän metatietojen perusteella tai erilaisia ohjelmia käyttäen.

Massamuistia voidaan käyttää keskusmuistin jatkeena näennäismuistina.

1. ↑ Kuolinkellot kajahtavat disketeille, Tietokone.fi, 2.2.2007Viitattu 30. kesäkuuta 2019